Numero

Makroviikot haastoi kuvaamaan aiheella numero.

 

Minulla se on nyt kaksi. Kaksi suppilovahveroa kietoutuneina toisiinsa, kasvaneet yhteen kuin kaksi poikaani. Kaksi kynttilää nuorimmaiseni kakussa eilen, 10.10. Pesin kaksi omenaa välipalaksi.

Vika/virhe

Tomaatit punertuvat vihdoin, viime tipassa.

Niissä on ulkonäöllisiä virheitä, kuin pieniä kasvuarpia, maussa sen sijaan ei ole mitään vikaa. Kuvat sopivat myös Makroviikkojen viikon haasteeseen.

Lehti

Makroviikkojen viikon lähikuvausaiheena lehti ulkona.

 kirjokanukka(?)

saniainen 

 vuorenkilpi

 hopeakäpälä(?)

 minttu

 tammenlehtisalaatti

 kesäkurpitsa

mikä lienee???

Lehtiä myös sisällä, mukissa.

Lasi

Makroviikot -haaste kutsui kuvaamaan lasia sisällä. Sanasta lasi tulee ensimmäisenä mieleen juomalasi, toisena silmälasi. Ilman näitä laseja (ja piilolinssejä) en tulisi toimeen. 

On nämä vanhat joita pidän kotona. Kuluneet ja ei-pukevat.

Ja sitten nämä uudet, näyttävämmät ja pukevat joita en osaa käyttää. Molemmissa -6.

Maku

Makroviikkojen tämän viikon haaste on kuvata maku sekä ulkoa että sisältä.

Kirsikkatomaatit kasvaa ja toivottavasti kypsyykin parvekkeella.

Kaupan tomaatit hikoilee keittiössä. (Tässä kohtaa en noudattanut täysin haasteen ohjeita, tämä kuva on otettu jo viime viikolla)

Pehmeä

Makroviikkojen tämän kertainen haaste oli kertakaikkisen mieluinen minulle, siksi kuvia oikein sarja. Kuvasin sitä mitä minulle pehmeästä ensimmäisenä tulee mieleen. Alle 2-vuotiaan poikani tukkaa ja ihoa, en kyllästy silittelemään niitä. Niiden tuoksukin on pehmeä. 

Oma kosketukseni lapsen iholla on pehmeä.







5-vuotiaan iho ei ole ollenkaan yhtä pehmeä enää, vaikka ihanan pehmeä poika tuo esikoiseni on luonteeltaan.

 Vuoden verran kävelleen lapsen jalkapohjakin on vielä pehmeä vaikkakaan ei yhtä silkkinen kuin vastasyntyneen vauvan. Jalkapohjia kuvatessa luonteeltaan ei niin pehmeä kuopus tosin muuttui epäileväksi kameraa kohtaan ja en saanut hyvää otosta. Heilahtaneet kuvat tämän ikäisestä kuuluvat asiaan koska taaperohan ei pysy ikinä paikoillaan.

Valo oli aamulla pehmeää.

Eläin

Makroviikkojen viikon haasteena oli kuvata eläin. Hyönteisiä kuvasin, kaikista tuli suttuisia, joten (jälleen) esittelen varvaskuvan. Ainoa joka onnistui jotenkuten.

Monta

Makroviikkojen tämän viikon aiheena monta. Vaihteeksi kukkia. Voisin ehkä lähikuvata muutakin kuin kasveja...

....vaikka sitä mitä kotona on monta.

JK Lapsi halusi heinäkuun ensimmäisenä askarrella lumihiutaleen. Monta paperisilppua. Ja taas lapsi pitää äitiään entistäkin oudompana kun se kuvaa niitä lumihiutaleen reikiä.

Kesä

Myöhästyin vähän Makroviikkojen edellisestä haasteesta, jonka aiheena oli kesä. Tässä kuitenkin makrokuvia jotka viimeviikkoinen haaste mielessäni kuvasin.

Makro

"Makrokuvauksesta puhutaan silloin, kun kuvaussuhde on 1:1 - 10:1 eli kuva on kuvatasolla suurempi tai yhtä suuri kuin kuvattava kohde."

Määritelmä täältä

Pinta

Makroviikkojen viikon haasteena on etsiä ulkoa pinta ja kuvata se läheltä. Tässä kuvaamiani pintoja. Näistä kolmesta pinnasta kaksi on ihmisen tekosia, yksi mehiläisten. Vain ylimpään olen tyytyväinen, muut ovat epätarkkoja. Ylin taas onkin jo niin kaukaa että onko enää makrokuvausta? Putkella ei pääse riittävän lähelle. Pohdin miten makro määritellään.

Kukka tai sen osa

Ystävän vinkistä päätin ottaa osaa makrokuvaushaasteeseen. Tässä ensimmäinen haastekuvani. Kukka vanhempieni pihassa torstaina. Kertokaapa mikä kukka tämä on?